Articles for the Month of February 2016

Havaintoja viime viikolta

(Ja näiden havaintojen perusteella ainakin vaikuttaa siltä, että mun elämä on hyvää ja ongelmat pieniä.)

Joku on todellakin maalannut mun huoneen seinät beigellä.

Niin, huonehan on ollut tällänenkin. Ihana. Keltainen!

IMG_1095

Minä saatan hyvin olla yksin mielipiteeni kanssa mutta minusta beigeä ei olisi tarvinnut kenenkään koskaan edes keksiä. Vai peessiköhän se on suomeksi, mikä lie…

Nyt en mitenkään jaksa iskeä seinämaaleihin kiinni mutta päätin taputella väriä jonnekin.

Esimerkiksi pöytään.

 DSCN3053

Nuo taulutkin vois tuunata vähän värikkäämmiksi. Tai sitten heivaan ne varastoon ja laitan tilalle jotain vähän innostavampaa.    

Aurinko paistaa ja nämä heräilevät piiloistaan. Mua hymyilyttää.

DSCN3062

Tämäkin tyyppi vetäny aika tovin intervalleja mun koneen näytön reunan ympäri.

Olen kuunnellut lähiaikoina pari Seth Godinin haastattelua.

The Tim Ferris show – How Seth Godin Manages his life

Beautiful writers podcast – Seth Godin – Tribes, blogs, book

Sen haastattelut on mukavaa kuunneltavaa mutta onhan se aika ärsyttävän pedantti tyyppi, niinku täältä mun vinkkelistä. Hommat ihan liian hanskassa.

Muistui mieleen, että jossain Kindlen syövereissähän mulla on yks Godinin kirja.

Se alkaa ainakin lupaavasti.

IMG_5132

Ja kirjotin uuden biisin. Ja sitten menin tyhmä kirjottamaan siihen sanat sekä suomeks että englanniks. Nyt pähkäilen kummasta versiosta tykkään enemmän.

Lopetin myös tänään suklaan syömisen. (Tumma suklaa on mulle vähän sama kuin kahvi jollekin toiselle.) Pari kuppia vihreetä teetä ja luulen, että selviän. Ainakin iltapäivään.

Reissun päällä

Lentäminen jännittää mua nykyään. Niin ei ole aina ollut. Olen aika monessa maailman nurkassa käynyt ja lentänyt hyvillä mielin. (Myönnettäköön, että olen varmasti ainakin kerran Nicaraguassa pelännyt, kun lensin 6-paikkaisella, yhdellä ropelilla varustetulla rohjakkeella Maissisaarille.) Nykyään istun helposti mielummin junassa kahdeksan tuntia kuin 1,5 tuntia koneessa.

Lennän silti joka vuosi.

Lennän ja näen bonuksena jotain tällaista.

IMG_4997

Maisema vaihtuu parissa tunnissa.

IMG_4993  IMG_5028

Ja mä vaan ihmettelen, miten tämä on oikeesti mahdollista. Me lennetään! Siis sen takia, etten enää lennä paljonkaan, on siitä tullut itsestään selvyyden sijaan ihmeellisyyttä.

Muistui ihmetellessä myös mieleen tämä vanha, hauska video:

“You’re sitting in a chair in the sky.” Hehe…

Teoriassahan lentokone on unelmapaikka. Mihinkään en pääse. Voin lukea tai kirjottaa tai syödä eväitä (kyllä, eväitä!) ja katsella elokuvia. Lufthansalla oli Munchen-Montreal välillä aika bränikkä bussi, missä oli järjetön lista elokuvia, joista valita.

Tämä vaikutti lentojännitystä sopivasti laukausevalta hyvän mielen pläjäykseltä ja oli sitä myös.

intern

Sitten katsoin Johnny Cashista kertovan elokuvan Walk on the line. Aika väkevä.

IMG_5056

En ole Mr. Johnny Cashia kuunnellut juurikaan paitsi tätä yhtä biisiä, joka oli erään ystävän tekemällä mix-levyllä ja josta tykkään tosi paljon.

Leffojen valkkaaminen on vaikeeta ja mua riepoo aina, jos valitsen jotain kuraa. Niinpä pelaan usein varman päälle ja katson leffoja, joita olen jo nähnyt. Suurilta riskeiltä välttyäkseni valkkasin tämän:

papertowns_share

Ja sitten ehdin vielä katsoa Stingin katedraalikonsertin. Se oli jotenkin hypnoottinen. Hieno. Erilainen.

IMG_5077

Montrealista matka jatkui pohjoiseen. Seuraavalla legillä ei tarjottu enää viihdettä. Väsymys oli vienyt voiton, mikä näyttäytyi lähinnä ajattelun suttuisuutena. Pohdiskelin sumupäissäni mm, miten nämä koneet voivat nousta ilmaan lähes juoksuvauhdista.

IMG_5083 IMG_5095j

Ja sitten renkaat osui kiitorataan määränpäässä. Minä hellitin puristusotteen käsinojista. Hymyilin.