Reissun päällä

Lentäminen jännittää mua nykyään. Niin ei ole aina ollut. Olen aika monessa maailman nurkassa käynyt ja lentänyt hyvillä mielin. (Myönnettäköön, että olen varmasti ainakin kerran Nicaraguassa pelännyt, kun lensin 6-paikkaisella, yhdellä ropelilla varustetulla rohjakkeella Maissisaarille.) Nykyään istun helposti mielummin junassa kahdeksan tuntia kuin 1,5 tuntia koneessa.

Lennän silti joka vuosi.

Lennän ja näen bonuksena jotain tällaista.

IMG_4997

Maisema vaihtuu parissa tunnissa.

IMG_4993  IMG_5028

Ja mä vaan ihmettelen, miten tämä on oikeesti mahdollista. Me lennetään! Siis sen takia, etten enää lennä paljonkaan, on siitä tullut itsestään selvyyden sijaan ihmeellisyyttä.

Muistui ihmetellessä myös mieleen tämä vanha, hauska video:

“You’re sitting in a chair in the sky.” Hehe…

Teoriassahan lentokone on unelmapaikka. Mihinkään en pääse. Voin lukea tai kirjottaa tai syödä eväitä (kyllä, eväitä!) ja katsella elokuvia. Lufthansalla oli Munchen-Montreal välillä aika bränikkä bussi, missä oli järjetön lista elokuvia, joista valita.

Tämä vaikutti lentojännitystä sopivasti laukausevalta hyvän mielen pläjäykseltä ja oli sitä myös.

intern

Sitten katsoin Johnny Cashista kertovan elokuvan Walk on the line. Aika väkevä.

IMG_5056

En ole Mr. Johnny Cashia kuunnellut juurikaan paitsi tätä yhtä biisiä, joka oli erään ystävän tekemällä mix-levyllä ja josta tykkään tosi paljon.

Leffojen valkkaaminen on vaikeeta ja mua riepoo aina, jos valitsen jotain kuraa. Niinpä pelaan usein varman päälle ja katson leffoja, joita olen jo nähnyt. Suurilta riskeiltä välttyäkseni valkkasin tämän:

papertowns_share

Ja sitten ehdin vielä katsoa Stingin katedraalikonsertin. Se oli jotenkin hypnoottinen. Hieno. Erilainen.

IMG_5077

Montrealista matka jatkui pohjoiseen. Seuraavalla legillä ei tarjottu enää viihdettä. Väsymys oli vienyt voiton, mikä näyttäytyi lähinnä ajattelun suttuisuutena. Pohdiskelin sumupäissäni mm, miten nämä koneet voivat nousta ilmaan lähes juoksuvauhdista.

IMG_5083 IMG_5095j

Ja sitten renkaat osui kiitorataan määränpäässä. Minä hellitin puristusotteen käsinojista. Hymyilin.

Leave a reply